Merkityskirjojen suojelija Maaret Kallio ja lukemisen terapeuttisuus

Hyvää tekevällä lastenkirjasarjallamme on myös suurisydämisiä suojelijoita. Merkityskirjan teema ja sen myynnillä tuettava järjestö on aina erityisen lähellä suojelijan sydäntä ja arvomaailmaa. Merkityskirjoittaja Tellu sai haastatella viikonloppuveljen suojelija psykoterapeutti Maaret Kalliota Merkityskirjojen ystävien iloksi.

 Maaret, halusit lainata Helgan ja Helmerin viikonloppuveli -kirjaan Helgalle iltalukemiseksi Tove Janssonin Näkymättömän lapsen. Miksi juuri tuon kirjan?

Kun Lehmusvirran perhe päätti ottaa vastaan tärkeän tehtävän sijaisperheen lomaperheenä, muutti se koko perheen sisäistä dynamiikkaa. Jokainen perheenjäsen koki uuden tulokkaan omalla tavallaan, kuten aina väistämättä käy. Helgan ei ollut helppo hyväksyä sijaislapsi Myrskyä osaksi perhettään.

Halusin lainata Helgalle avuksi Näkymätön lapsi -kirjan, koska Muumimamman kyky lähestyä näkymätöntä vierasta on niin uskomattoman hellää ja viisasta. Näkymätön lapsi on herkkä kuvaus siitä, miten jokaisen on tärkeää tulla nähdyksi omana itsenään, omine vahvuuksineen ja murheineen. Uskon, että Helgakin oivaltaa tarinan kautta jotakin oleellista tärkeästä roolistaan viikonloppuisosiskona.

Millainen lukija olit itse lapsena?

En ollut lapsena lukutoukka laisinkaan. Kiipeilin mieluummin puissa ja rakentelin patoja puroihin. Kirjat jäivät taka-alalle. Muut luokan tytöt ahmivat Neiti Etsiviä kirjatolkulla, mutta minä luin vain yhden. Olen kyllä lapsesta saakka kirjoittanut paljon, ja mummini sanoikin, että minusta tulisi jonain päivänä kirjailija. Sitä aikaa mummi ei kuitenkaan ehtinyt nähdä.

Vaikka lapsena lukeminen jäi vähälle, minusta sukeutui silti elämän varrella tunnettu tietokirjailija. Näin aikuisena ajattelen, että lapsena lukeminen on huipputärkeää, mutta on samalla lohdullista, että aloittaa voi minkä ikäisenä tahansa. Lukioaikana aloin viimein lukea, ja koko aikuisikäni olen ollut kirjojen suurkuluttaja. Rakastan lukemista.

Millaisia lukukokemuksia sinulla on omien lastesi kanssa?

Olemme lasteni kanssa lukeneet tosi paljon: yhdessä, vierekkäin ja omissa oloissamme. Olemme vierailleet kirjastossa ihan lasteni pikkulapsi-iästä alkaen, jotta kirjojen ihmeellinen maailma on tullut jo varhain tutuksi. Jokainen on aina saanut lainata mieluisia kirjoja itselleen ja yhdessä luettavaksi. Arkinen tapa tuotti tulosta: lapseni ovat edelleen ahkeria kirjaston käyttäjiä.

Tärkeimmäksi olen kokenut lastenkirjojen suoman mahdollisuuden käsitellä herkkiä, tärkeitä ja vaikeitakin asioita vähän etäämpää ja tarinan kautta. Siksi olen itse aikoinaan valinnut lasteni lukemistoon paljon kirjoja, jotka käsittelevät tunteita ja ihmissuhteiden pulmia, kuten vaikkapa sisaruksen syntymää tai kuolemaa.

Millainen lapsen ja aikuisen yhteinen lukuhetki on mielestäsi parhaimmillaan?

Yhteinen lukuhetki tarjoaa läheisyyttä ja mahdollisuuden keskustella tärkeistä asioita. On ihanaa olla kirjan äärellä yhdessä läsnä ja rinnatusten. Aikuisen on tärkeä kuunnella tarkoin lapsen ajatuksia siitä, mitä kuvat ja tarinat hänessä herättävät. Aikuisen ei tule selittää tarinaa liiaksi, vaan jättää tilaa lapsen omalle kokemukselle: mikä tarinassa on hänestä juuri nyt tärkeää ja olennaista.

Entä millainen on mielestäsi hyvä lastenkirja?

Ehdottomasti monitasoinen. Parhaimmillaan tarina virittää sekä aikuisen että lapsen. On mahtavaa, jos kerroksia löytyy vielä useammankin lukemiskerran jälkeen. Hyvä lastenkirja on humoristinen, mutta myös vaikeille alueille rohkeasti uskaltava.

Esimerkiksi juuri Muumien viisaus on todella syvää, ja se aukeaa sekä lapselle että aikuiselle kerros kerrallaan. Itse olen syventynyt Muumeihin ja Näkymättömään lapseen vasta omien lasteni kautta.

Oletko työssäsi psykoterapeuttina hyödyntänyt lastenkirjojen maailmaa ”työvälineenä”? 

 Olen, kuten juuri tuota Näkymätöntä lasta. Kaikkein syvimmin olen kuitenkin perehtynyt aiheeseen tehdessäni itse satutietokirjasarjaa, jossa on kolme osaa. Tuolloin ymmärsin syvällisesti, miten vaikeaa – mutta samalla myös mahtavaa – lastenkirjan tekeminen on. Yhdessä kollegani Susanna Ruuhilahden kanssa tehty kirjasarja Onnikujan kaverukset käsittelee tunteita, seksuaalisuutta ja turvakasvatusta huomioiden WHO:n alle kouluikäisiä lapsia koskevat seksuaalikasvatusstandardit.

Miksi halusit lähteä kolmannen Merkityskirjan suojelijaksi?

Merkityskirjat pureutuvat tärkeisiin asioihin ja ilmiöihin lasten näkökulmasta, siis tärkeimmästä mahdollisesta. Lapset eivät ole vain tulevaisuus, vaan lapsuus on itsessään arvokas ja tärkeä aika, jota aikuisten on tärkeintä suojella kaikin tavoin. Sijaisvanhemmuuden tukeminen vahvistaa aina myös lapsen hyvinvointia. Olen äärimmäisen mielelläni mukana suojelijana tukemassa sekä hyvää tekevää lastenkirjasarjaa että järjestökumppani Perhehoitoliittoa, joka edistää juuri sijaisperheiden ja -lasten hyvinvointia maassamme.

Kertoisitko vielä lukijoille, miten alun perin tutustuit Merkityskirjoihin, joita moni ei vielä tunne?

Kirjoittamisen kautta, mutta pienen mutkan kautta. Muistan, kuinka haastattelit minua freelance-toimittajana muutama vuosi sitten aikakauslehteen. Vaikutuin tavastasi olla läsnä haastattelutilanteessa, ja kyvystäsi kirjoittaa tarkkanäköisesti ja kauniisti. Kun sitten kerroit työn alla olevasta lastenkirjasarjasta, jolla kerättäisiin varoja suomalaiseen järjestötyöhön eri kumppaneille, kiinnostuin heti. Itsekin yrittäjän arkea elävänä arvostan myös sitä, että Merkityskirjat syntyvät kahden luovan yrittäjän yhteistyöllä ja omalla riskillä.

Lämmin kiitos Maaret haastattelusta ja erityisesti tästä merkityksellistä yhteistyöstä kanssamme.

Terhi ”Tellu” Kangas

 Lue myös Helmeri Hessunpojan suojelija kiekkolegenda Raipe Helmisen haastattelu sivuiltamme.

Oman Helgan ja Helmerin viikonloppuveli -kirjasi saat helpoiten Merkityskirjojen verkkokaupasta hintaan 25 euroa + postituskulut.